Aika: 7.1.2018, aamupäivä
Sijainti: Tuna-Hästberg, Ruotsi
Kolmen sukeltaja ryhmä oli matkustanut Suomesta Tuna-Hästbergiin sukeltamaan. He osallistuivat noin 20 sukeltajan tapahtumaan 5.-7.1.2018. Onnettomuudessa 7.1.2018 menehtynyt sukeltaja olkoon numero 1, hänen takanaan tullut numero 2 ja viimeisenä tullut numero 3.
Kohteeseen saavuttiin 5.1.2018 ja sukellustoiminta alkoi hyvissä tunnelmissa. Ensimmäisen päivän aikana kolmikko sukelsi yhdessä kaksi sukellusta. Sukeltaja 1 veti ensimmäisen sukelluksen, jonka reitin alkupää oli sama kuin onnettomuussukelluksen. Kolmikko sukelsi 6.1.2018 päivän ensimmäisen sukelluksen yhdessä. Tuolloin mentiin samaan suuntaan kuin onnettomuussukelluksessa, mutta lähdettiin kuitenkin alun jälkeen eri reitille. Päivän toiselle sukellukselle jakaannuttiin niin, että sukeltaja 2 ja 3 sukelsivat kahdestaan. Sukeltaja 1 lähti toiselle sukellukselle kahden norjalaisen sukeltajan kanssa. Koska hän oli joukon kokenein, toimi hän ryhmän kärjessä. Heidän sukelluksensa suuntautui jälleen samaan suuntaan alun osalta kuin onnettomuussukelluksella. Sukelluksen jälkeen sukeltaja 1 oli hiukan harmissaan, kun heidän sukelluksensa oli jäänyt lyhyemmäksi, kuin mitä hänen normaalit sukelluksensa.
Kaikilla sukelluksilla käytettiin nitroksia, jossa oli happea noin 27-29 %. Sukellusten maksimisyvyydet olivat noin 36 metriä. Sukeltajat olivat sopineet, että he noudattavat 1/3 kaasusääntöä. Kaikilla oli selkäpulloina 2×12 l pullot ja stagena 80cuf pullo.
Onnettomuuspäivän sukelluksen oli tarkoitus olla reissun viimeinen, jonka jälkeen alkaisi kotimatka. Tiimi teki sukelluksen alussa pinnalla rutiininomaiset tarkastukset, kaasut ok (selässä D12 -> 210 bar EAN 29, kainalossa 80 cuf -> 195bar EAN 29), valot ok, kuplat ok ja kaikki muutkin ok. Jo edellisenä iltana oli sovittu reitti sekä sukellusjärjestys, joka on kuvattu tekstissä aiemmin. Reitin alku oli samaan suuntaan kuin aiemmin, mutta sitten noustaisiin porraskuilulta ylemmäs ns. Rabbit Holen suuntaan ja sukellettaisiin heille uusi reitti, joka yhtyisi lopussa heille tuttuun reittiin lähelle Mirror-nimistä käytävää.
Sukellus alkoi kuten aiemminkin, rauhallisesti edeten ilman ongelmia. Matkalla ennen onnettomuutta on pari hiukan kapeampaa paikkaa. Niiden kohdalla ei ollut mitään ongelmia ja kaikki sujui muutenkin normaalisti. Tiimi nousi tikkaita ylös noin 6-7 metrin syvyyteen ja eteni siitä kohti Rabbit Holea. Kun oli sukellettu noin 28 minuuttia, sukeltaja 1 aloitti etenemisen noin 2 metriä halkaisijaltaan olevaan Rabit Holeen, sukeltaja 2 asettui hänen taakse ylös ja näytti valoa. Sukeltaja 3 oli 2 vieressä takaviistossa. Kun sukeltaja 1 oli edennyt noin kaksi metriä, hän yllättäen alkoi peruuttaa käsillä voimakkaasti työntäen. Kun hän oli päässyt suuaukon luokse, sukeltaja 2 huomasi, että sukeltajan 1 puvun jaloissa oli ilmaa, mutta jalat eivät kuitenkaan olleet nousseet käytävän kattoon. Hän huomasi, että kaikki ei ollut kunnossa, kun sukeltaja 1 potki jaloilla koko ajan ilman että potkuissa olisi ollut tehoa. Samalla sukeltajan 1 toinen räpylä irtosi. Sukeltaja 2 painoi jalat välittömästi alas ja sai ilman pois jaloista. Samalla hän otti sukeltajaa 1 kädestä kiinni ja toisella kädellä kivestä kiinni pitääkseen heidät paikallaan. Sukeltaja 3 seurasi tilannetta ja poimi pudonneen räpylän. Hän sai autettua räpylän sukeltajan 1 jalkaan. Sukeltaja 2 asettui sukeltajan 1 eteen ja yritti rauhoitella häntä, saamatta kuitenkaan kontaktia sukeltajaan 1. Hyvin nopeasti sukeltaja 2 huomasi, että myös toisen jalan räpylä oli pudonnut. Hän teki tuolloin päätöksen nousta luolan kattoon. Hän täytti sukeltajan 1 liivin. Luolan pohjalla näkyvyys oli heikentynyt jo lähes nollaan. Sukeltaja 3 jäi etsimään pudonnutta räpylää ja kadonnutta ohjainnarua pohjalle sukeltajan 2 noustessa ylös 1:n kanssa. Kun he saavuttivat luolan katon noin 2 metrin syvyydessä, käänsi sukeltaja 2 selvästi paniikissa olevan sukeltajan 1 oikeaan asentoon ja asettui hänen eteensä pitäen koko ajan kädestä kiinni hakien katsekontaktia.
Sukeltajan 3 löydettyä räpylän ja ohjainnarun hän nousi muiden luokse. Hän yritti laittaa räpylää sukeltaja 1:n jalkaan, mutta tämän voimakas potkiminen jatkui ja räpylät eivät pysyneet jaloissa. Molemmat yrittivät rauhoittaa tilannetta pitämällä sukeltaja 1:n käsistä kiinni ja yrittämällä rauhoittaa sukeltajaa. Tilanne jatkui pitkään. Sukeltaja 2 ja 3 kommunikoivat, että lähdetään kuljettamaan sukeltajaa 1 pintaan. He pääsivät etenemään vain muutamia metrejä, kun sukeltaja 1 kouristeli ja meni elottomaksi. Sukeltajat 2 ja 3 totesivat sukeltaja 1:n menehtyneeksi. Tällöin sukellusaika oli 47 minuuttia. Tässä vaiheessa sukeltaja 2 oli löytänyt nollanäkyvyydessä opastusnarun ja otti siitä kiinni. Hän pääsi etenemään hiukan parempaan näkyvyyteen ja ryhtyi antamaan valolla merkkiä sukeltajalle 3. Sukeltaja 3 oli ottanut oman kelansa ja kiinnitti narun sukeltajaan 1. Sukeltaja 3 veti narun kohti sukeltajaa 2 ja kiinnitti narun opastusnaruun. Sukeltajat 2 ja 3 aloittivat paluumatkan nopealla tahdilla. Sukellus päättyi 70 minuutin kuluttua sen alkamisesta.
Pinnalla sukeltajat hälyttivät apua. Paikalle saapuivat hyvin nopeasti ensihoitohenkilöstö ja poliisi. Sukeltajat ovat tyytyväisiä siitä, kuinka asiat organisoitiin paikalla ja kuinka nopeasti myös he saivat apua tässä onnettomuudessa. On mahdollista, että meille ei ikinä selviä, mikä sai aikaan tapahtumasarjan, joka päättyi kaikkein ikävimmällä tavalla. Se tiedetään, että paikalla olleet tekivät sen kaiken, mitä heillä oli tehtävissä ja miten heitä on koulutettu toimimaan.
”Huokaukset selittävät sydämen tarinaa parhaiten silloin, kun sanat eivät siihen pysty.” -Elina Salminen
Kuopion Urheilusukeltajat ry